keikka-arvio: Ozzy Osbourne & Friends, Hartwall Areena, 23.5.2012

Alunperin tämän piti olla Black Sabbath, mutta konsertti muuttui Ozzyn soolokeikaksi Tony Iommin sairastumisen jälkeen. Black Sabbath on ollut itselleni yksi maailmankaikkeuden tärkeimpiä bändejä, mutta kun kuulin että keikka järjestyy joka tapauksessa, oli pakko suunnistaa paikan päälle. Olihan siellä kuitenkin alkuperäisjäsenistä kaksi paikalla, eli Ozzy Osbourne ja bassojumala Geezer Butler joka on Tony Iommin jälkeen yhtyeen tärkein jäsen.

Loistavan keikanhan se Ozzy-setä veti. Jos jostain pitäisi miinuksia antaa, olisi lähes seitsemän minuuttia kestänyt intro sellainen. Lyhyemmälläkin olisi selvitty. Itse keikan alku olikin sitten ikimuistoinen. Bark At The Moon rävähti soimaan ja heti perään Mr Crowley. Klassikkolinjalla jatkettiinkin oikeastaan koko kaksituntisen ajan, sillä Ozzyn 2000-luvun materiaali oli jätetty kokonaan pois setistä. Minulle keikan kohokohta oli Black Sabbath-osio. Iron Man, War Pigs ja N.I.B. oli sellainen biisikolmikko, etten taida vastaavaa vähään aikaan kuulla missään. Harmillisesti Zakk Wylde pilasi Fairies Wear Bootsin ja Into The Voidin. Mutta olipa hänkin mukana parissa kohokohdassa. I Don't Want To Change The World ja Mama I'm Coming Home Ozzyn ja Zakkin vetämänä oli todellista nannaa. Ozzyn ääni oli todella hyvässä vireessä myös koko keikan ajan. Kaikenkaikkiaan loistokeikka. Paranoid oli se ainoa oikea lopetusbiisi, jonka jälkeen oli hyvä suunnistaa hyvillä mielin kotimatkalle.


Setti:


Intro
Bark At The Moon
Mr Crowley
Suicide Solution
The Ultimate Sin
I Don't Know
Shot In The Dark
Killer Of Giants
Rat Salad
Gus G solo
Tommy Clufetos solo
Iron Man
War Pigs
N.I.B.
Fairies Wear Boots
Into The Void
I Don't Want To Change The World
Crazy Train


Encoret:


Mama I'm Coming Home
Paranoid